Häämatkakohde



Nyt on luvassa sitten kuvatulva. Katselin juuri - Instan kuvassakin ollutta - kuvakirjaa meidän matkalta ja ai että kun tuli hyvät muistot mieleen. Tuntuu, että siitä on ikuisuus. 

 
 
 
 
 

Oli siis heinäkuu 2014 kun lähdimme kohti Meksikoa, Jukatanin niemimaalla sijaitsevaa Cancunia. Olimme matkalla parisen viikkoa ja se tosiaan oli meidän häämatka vaikkei oltu edes vielä naimisissa. Sen vuoden kevät oli todella rankka ja kokemani keskenmenon jälkeen ajattelimme, että meillä on varmaan vauva joko ennen häitä tai häiden jälkeen, joten kaukomatkan tekeminen seuraavana kesänä tuntui lähinnä ahdistavalta. Kevät oli ollut muutenkin yksi elämäni huonoimmista sen useiden tapahtumien vuoksi, joten päätimme aika ekstempore, että otetaanpa hääkassasta rahat matkaan ja toteutetaan (ainakin minun) unelmaloma. 
 
 
 
 
 
 

Teimme matkan sesongin ulkopuolella, joten meidän piti varata niin sanottu omatoimiloma. Meksikossa on kesäkuukausina niin kuuma, ettei useammat Euroopan maat myy sinne matkapaketteja. Jenkit siellä aikalailla valloitti rantoja, koska ovat tottuneet kuumuuteen ja Meksiko on heille suosittu kohde kun kesälomakausi oli parhaimmillaan. Lentomatkat olivat aika pitkät ja hyviä reittejä ei meinannut löytyä millään. Saatoimme tehdä jopa kolme välilaskua! Ja kohteessa tosiaan oli aika kuuma, tällainen suomalainen meinasi tehdä kuolemaa siinä yli 40 asteen helteessä. Mutta ideana oli koko ajan viettää kunnon rantaloma all-inclusive-hotellissa ja käydä vain tekemässä pakolliset ja mielenkiintoisimmat retket jossain muualla kuin veden äärellä.

 
 
 
 
 
 
Cancunin hotellit on rakennettu niin, että esimerkiksi meidän hotellikompleksi tarjosi kaiken mitä turisti tarvitsi ilman, että sieltä alueelta piti lähteä päiväkausiin minnekään. Rannekkeet kädessä me kuljettiin aina johonkin meidän hotellin 17 ravintolasta ja 12 baarista. Kaikki oli ilmaista. Siellä useat näytti juuri siltä, että vetävät koko loman pään täyteen ilmaista tequilaa. Myös yöelämä ja kaikki viihdyke oli siinä paikan päällä ja kirjaimellisesti käden ulottuvilla. Meidän hotelliin kuului yksi Cancunin kärjen pisimmistä uima-altaista, joka mutkitteli alueen läpi. Hauskinta oli se, ettei edes juomaa tilatakseen tarvinnut nousta altaasta ylös: piti vain uida baaritiskille. Henkilökunta oli ystävällistä ja kielitaitoista. Mikäänhän siellä ei oikeastaan maksanut mitään, jos jotain halusi ostaa. Sinänsä halpa kohde elää. Hotelleista ei löytynyt mitään ällöttäviä ötököitä (pelkäsin megahämiksiä), mutta jos siellä jotain oli niin isoja iguaaneja ja ne tunki sisälle hotellin aulaan, ravintoloihin ja kaikkialle. Säikähdin niitä kerran jos toisen kun olimme jossain kävelyllä tai nähtävyyksillä. 

 
 
 
 
 
 
Toki me teimme myös reissuja siellä. Ajeltiin vesijetillä ja käytiin snorklaamassa riutalla ja riippuliitämässä meren yllä, lähdettiin ostoskeskuksiin, museoihin, ruoka -ja viinakauppaan sekä turistialueen ulkopuolelle. Parhaita reissuja oli kuitenkin opastettu kierros maya-pyramideille Chitzen Itzaan, juuri niille joita aina televisiossa näytetään. Pidän historiasta ja Meksikolla on maana ollut minuun suuri vaikutus, joten kierros oli todella upea. Teetimme tuolla reissulla itsellemme mayan kielen hieroglyfeillä syntymätodistukset, niistä sai hienot taulut. Toinen reissu oli myös luontoaiheinen, pääsimme uimaan yhteen Meksikon monista maavajoamista, sink holeksi niitä siellä kutsuttiin. Paikkahan oli kuin suoraan paratiisista, sain kyllä aika vähän ja aika huonoja kuvia sieltä. Sattuneesta syystä kameraa ei otettu kovin lähelle vettä. Vesi oli kylmää ja kirkasta. Ylhäällä liaanien katveessa pyöri lepakoita ja veden pinnassa ui mustia monneja jotka osui välillä käsiin. Kyseiset vajoamat ovat olleet uhrausta varten aikoinaan.
 
 
 
 
 
 
Matkan loppuvaiheille teimme vielä yhden reissun. Se oli matka katamaraanilla Isla de Mujeres-saarelle. Ja se oli kyllä upea! Siinä saaressa oli todellista karibialaista henkeä ruokia myöten. Turistit ajeli ympäriinsä golf-kärryllä ja saarella oli pienestä koosta huolimatta paljon nähtävää, ostettavaa ja tekemistä. Pari viikkoa meni aika nopeasti ja oli sinänsä tarpeeksi. Ilmat olivat jatkuvasti kohdallaan. Pysyimme suht terveinä, mies alkoi ripuloimaan vasta loppulomasta ja itseäni pisti joku ötökkä saarireissun hiekassa, jonka seurauksena imusolmukkeeni turposi kainaloita myöten ja olinkin kuumeessa menomatkan. Meksikossa riittää näkemistä paljon, itse ainakin ihastuin kohteeseen sen verran, että voisin jatkossa matkustaa vain sinne, mutta aina eri paikkaan. Pääkaupunki minua ei välttämättä houkuttele, mutta nämä maan tarjoamat paratiisipaikat kyllä. Siellä oli kuitenkin usein läsnä se, että huumeita ja rikollisuutta riittää. Rantaviivalla ei ollut yhtään tavatonta nähdä täysi aseistus päällä olevia miehiä tai helikoptereita. Niin kauan kuin uskoo paikallisia ja heidän suosituksiian esimerkiksi välttää jotakin paikkaa niin koen paikan olevan turvallinen turisteille ja varsinkin perheille. 
 
 
 
 
 
 

Mitä pidit, oletko käynyt? Kohteesta kannattaa Googlailla enemmän tietoa ja Instagram pitää sisällään aika upeita kuvia tästä paikasta kun selailee eri hästäkeillä vaikkapa nähtävyyksiä.

______________________________

SEURAATHAN JO Facebookissa?

Tai hyppää mukaan INSTASSA!

    

Kommentit

Suositut tekstit